Surupäiväkirjat osa y

19.10

Saunan jälkeen jäin iho höyryten yön viileyteen. Taivas oli liki pilvetön,oli vain pieniä pilven repaleita taivaan kannella. Kuin pensselillä puolihuolimattomasti tuputettuina.

Hengitin
Kaipasin
Muistelin
Häntä,joka ei tullutkaan

Tänään nielin yhden asiakkaan jälkeen hyvän hetken kyyneleitäni
Onneksi hän oli päivän viimeinen
Sain pyyhkiä kyyneleeni rauhassa

Hän oli samalla viikolla raskaana,kuin olisin minäkin,
jos Luoja olisi suonut toisin.

Menin pitkälleni terassin kylmille lankuille
Kerroin ääneen kaipaavani häntä
tänäänkin

Silitin ohimennen vatsaani,voi kuinka tyhjä se nykyään on

Ei kasva uutta elämää sydämeni alla,
ei vaikka kuinka toivoisin

Kyyneleet kastelevat ohimoni

Mutta tiedättekö,
tänään en tuntenut tukehtuvani,
hukkuvani suruun

Kaipasin ja surin,
mutta tajusin yön pimeyteen tuijottaessani,
että olen selvinnyt

Alan olla elämässä kiinni

Tähdenlento viiletti ohitseni
Hetki huikaisevaa kaunetta
Hetki
niinkuin oli hänkin

Kuiskasin hyvät yöt pienelle

Ehkä en ollut ainoa,joka tänäänkin toivotti hyvät yöt taivaaseen
Syli tyhjänä