Terveellinen tammikuu

 Terveellisen tammikuun jäljillä ollaan täällä,niinkuin varmaan aika monessa muussakin taloudessa tällä hetkellä. Joulukuu meni syöpötellessä,joten tammikussa tuntuu aina siltä,että pitää vähän skarpata päästäkseen taas ruotuun. Tilasin netistä yhden nettivalmennuksen,jonka keskikehon jumppia ja ruokaohjeita ajattelimme noudattaa pari kuukautta. Ei mitään ydinfysiikkaa:tavallista ruokaa(terveellistä,tasapainoista,tarpeeksi usein),riittävästi nestettä ja säännöllinen jumppa. Hommaa helpottaa,että meitä on kaksi tässä samassa liemessä. En usko pikadietteihin,enkä nälkäkuureihin ja tiedän meidän syövän suht hyvin ja liikkuvan kohtuullisesti,mutta nyt panostetaan molempiin ekstra-paljon.

 Toistaiseksi on mennyt kivasti. Koko perhe on innostunut taas smoothieista ja on ollut hauskaa miettiä miehen kanssa ruokia ja tehdä purkkikasoja. Karkkia ei ole vielä tehnyt akuutisti mieli ja on kyllä huomannut,että energiaa on paljon tasaisemmin pitkin päivää,kun muistaa syödä.Niin,eikä ole ollut nälkä. Mulla on tullut sairaslomalla vähän skipattua ruokia,kun jotenkin vain ei ole kiinnostanut. Mies taas on maailman surkein syömään ja juomaan vettä,ja olen siitä hänelle hetken jo hellästi naputtanut.. Jotenkin se ei työpäivän aikana muista harrastaa kumpaakaan,mitä syvästi ihmettelen. En tajua millä energialla se työpäivänsä puskee läpi,pelkällä kofeiinilla kenties? Itse kyllä syön töissä ollessani kaikki viisi ateriaa:aamupala,lounas,välipala,päivällinen ja iltapala. Nyt sairaslomalla ruokailu on kyllä lipsunut siihen,että monesti huomaan syöneeni pelkästään aamupalan lasten kanssa siinä vaiheessa,kun pitäisi jo syödä päivällistä..

 Lupasin itselleni tehdä sairasloman aikana kunnon rutiinin liikkumiseen ja se onkin sujunut hyvin. Syksyllä ennen leikkaustakin se oli jo hyvällä mallilla. Kävin kerran viikossa uimassa,kerran viikossa baletissa,kerran lenkillä ja lisäksi potkunyrkkeilin yhtenä iltana viikossa. Marraskuun osallistuin #endorfiiniputkeen,ja se teki hyvää peruskunnolle ja ennenkaikkea mielialalle. Olisi muuten ollut pää aika hukassa kipujen ja pitkien päivien kanssa. Joulukuussa vähän lepsuilin,kävin 3-4 kertaa viikossa leppoisalla kävelyllä. Ja tietenkin olkapään kuntoutusliikkeet molemmissa kuukausissa. Tässä kuussa olisi tarkoitus tehdä noita kuntokuuriin liittyviä liikkeitä käden sallimissa rajoissa ja pitää kiinni kävelyrutiinista,kun sellaisen olen nyt saanut hyvin alulle. Ja kuntouttaa olkapäätä,tietysti. Mahtavaa,kun käden liikeradat alkavat pikkuhiljaa edetä johonkin. Onhan tässä vielä matkaa toimivaan käteen,mutta pikkuhiljaa.. Montaa asiaa olen kyllä näiden viikkojen aikana kaivannut:että saisin itse paidat pois päältä,voisin maata mahallani,voisin halata kädet avoinna,saisin rintaliivit päälle ilman kipua ja että jonain aamuna heräisin ilman kipuja.
Mutta tätä prosessia ei auta kiirehtiä. Teen mitä fysioterapeutti käskee ja annan ajan hoitaa tehtävänsä. Onhan tämä oikeasti jo paljon edennyt..kärsivällisyys vain ei ole niitä vahvimpia hyveitäni.

Sellaisia mietteitä keskeltä tammikuuta. Onko ruutujen takana muita,jotka etsivät taas sitä terveellistä itseään joulun jäljiltä?